Rakkain villatakkini

Birgitta Forslund kirjoittaa kirjansa Rakkain villatakkini esipuheessa näin: "Rakastan villatakkeja! Ne ovat ihanimpia vaatteita mitä tiedän." Olen täysin samaa mieltä. Siksi ihmettelenkin, miksei minulla ole enempää itseneulottuja villatakkeja. Kaupasta ostettuja onkin sitten sitäkin enemmän.

RAKKAIN VILLATAKKINI
Birgitta Forslund
Suom. Lotta Lipsanen
Karisto 2014

Tässä kirjassa on yhteensä 24 neule- ja virkkausohjetta. Villatakit on suunniteltu eri alojen ammattilaisille ja harrastajille. Esimerkiksi kannen ihana pörröinen angoraneule on suunniteltu Eveliinalle, joka on barista ja kahvitaiteilija.

Ensimmäinen huomio kirjasta on, että kuvat ovat todella kauniita. Siksi se toimii mainiosti myös inspiraation antajana sellaiselle, joka ei halua sanasta sanaan noudattaa annettuja ohjeita.

Alla on yksi suosikkikuvistani tästä kirjasta.

Mutta toki kirjasta löytyy myös toteuttamiskelpoisia ohjeita. Tähän virkattuun Keraamikon takkiin minulla olisi valmiina jo Rowanin Felted Tweediä.

Ja Dropsin Alpacaa olisi tähän Runoilijan villatakkiin.

Kirjan miinuspuolena voisi mainita, että kaikkia kuvissa olevia neuleita ei ole viimeistelty kovin kauniisti. Esimerkiksi Runoilijan villatakissa minua häiritsee tuo ylimmäinen napinläpi. Eihän sitä voi edes käyttää, koska se on niin hassussa kohdassa!

Valkoisessa Juhannusvillatakissa näpinlävet irvistelevät aika rumasti. No, nämä voi tietysti tehdä itse juuri niin kuin haluaa.

Kirjan villatakeista ainoastaan kolme on suunniteltu miehille. Tässä Lautailijan villatakki, jossa etukappaleet on virkattu, kun taas takakappale ja hihat on neulottu.

Retkeilijän villatakki on oikeastaan villatakin ja päällystakin välimuoto. Tässä on jotakin todella viehättävää!

Lankoina kirjan ohjeissa on käyetty Dropsin, Rowanin, Hjertegarnin ja Debbie Blissin lankoja.

Mitään tekniikkaosiota kirjassa ei ole, mutta lopussa on sivun verran vinkkejä esim. langan valinnasta. Paras vinkki löytyy kuitenkin aivan sivun lopusta: " Mikä tärkeintä: kun neulot tai virkkaat, uppoudu luovaan työhön kaikessa rauhassa, nauti käsillä tekemisestä ja unohda stressi!" Aika mainioita ajatuksia näin pikkujouluna, kun ajatukset väkisinkin siirtyvät jouluun ja kaikkeen siihen, mitä pitäisi ehtiä tehdä. Tästä saankin hienon aasinsillan siihen, että kirjassa on myös Jouluvillatakin ohje!

Tänään minua ilahdutti: Olin pitkästä aikaa Prismassa ostoksilla. Ostoslistalla oli kaikenlaista, mutta ei kuitenkaan lankaa. Lankahyllyn kautta täytyy kuitenkin aina kulkea ja siellähän olikin jotain todella mielenkiintoista.

Regian sukkalankaa, jossa on alunperin astronauteille suunniteltu Outlast-lämmönsäätelyominaisuus. Kehon lämpötilan pitäisi siis pysyä tasaisena Outlastin ansiosta. Kuulostaa niin hienolta, että pakkohan tätä on kokeilla. Hintakaan ei ollut paha; 2.95e/50g.

Kolmas Harry-pipo

Aika harvoin tulee tehtyä neuleita useamman kerran samalla ohjeella. Harry-pipo on tästä poikkeus, sillä sain aikaiseksi jo kolmannen version. Aikaisempia voit käydä kurkistamassa täältä ja täältä.

HARRY-PIPO
Lanka: Drops Fabel ja Opal sukkalanka yht. 29g
Puikot: 3.5mm (tai 3.00mm...)
Ohje: Drops 135-15

Malli on supersimppeli, joten näitä on mukava tehdä välitöinä. Dropsin Fabel Printistä tulee mukavan utuinen lopputulos. Voisin oikein hyvin kuvitella tekeväni tästä langasta jonkin suuremmankin neuleen. Tosin silloin täytyy valita jokin muu väri, sillä vaaleansininen ei oikein sovi minulle.

Tällainen ohuesta langasta tehty pipo on monikäyttöinen, sillä sitä voi käyttää syksystä kevääseen asti. Sukkalankoja tästä talosta löytyy, joten voi olla, että tämäkään jää viimeiseksi Harryksi...

Päivän kirjavinkki: Sun ystäväsi armaasi, Pirjo Rissanen

Pirjo Rissasen kirjat ovat sellaisia, että haluan aina ehdottomasti saada käsiini uusimman. Sitten kun alan lukea kirjaa, olen usein hieman hämmennyksissä. Odotukseni on nimittäin se, että nyt saan lukea kevyttä "aivot narikkaan"-kirjaa, mutta Rissanen ei päästäkään aina ihan helpolla. Tässäkin teoksessa on päähenkilönä Silva Ennes, joka aluksi vaikuttaa harmittomalta, rikkaalta seurapiirirouvalta, mutta joka vähitellen paljastuu hyvin erikoiseksi henkilöksi. Kirjassa seurataan lapsuusystävien Eevan ja Silvan elämää. Välillä ollaan nykyajassa ja välillä palataan lapsuuteen. Nautin kirjan lukemisesta, vaikka Silva välillä olikin aivan sietämätön!

Tänään minua ilahdutti: Koko viikko on ollut täynnä erilaisia menoja ja olen nauttinut tästä sunnuntaipäivästä, johon ei ole kuulunut mitään pakollista. Kohta lähden ulos nauttimaan lumisista maisemista.

Norjalaisneuleiden uudet kuviot

Pakko se on kai myöntää, että minä olen Arne & Carlos fani.

Kaikki alkoi ihanasta Joulupallot-kirjasta.

Sitten tulivat Pääsiäiskoristeet, Neulotut nuket ja Neulo kesä kotiisi. Norjalaisherrojen uusin kirja vie Norjan Setesdaliin Arnen sukujuurille.

NORJALAISNEULEIDEN UUDET KUVIOT
Arne & Carlos
Suom. Kaija Koirikivi
Kustannusosakeyhtiö Nemo 2014

Arnen äidinäiti on kotoisin Setesdalista ja siitä on saatu inspiraatio tälle kirjalle. Setesdal-neuleilla on pitkät perinteet Norjassa. Kirjan alkupuolella on kerrottu tarkemmin, mitkä neulekuviot ovat tyypillisiä tämän alueen neuleille.

Arnen & Carloksen kirjoille on tyypillistä, että niissä on kauniita tunnelmallisia kuvia ja kuvauspaikkana on heidän kotimiljöönsä. Tämä uusin kirja ei tee poikkeusta.

Ohjeita on kaiken kaikkiaan 33 ja ne ovat kaikki neuleohjeita, vaikka sisällyslettelosta löytyykin esimerkiksi luku, jonka nimenä on Kirjottua. Kyse on kuitenkin kangaskaitaleiden kirjotuista kuvioista, joita on käytetty inspiraationa neuletöissä.

Ohjeita on laidasta laitaan: nalle, lapasia, tyynyjä, sukkia, säärystymiä, peittoja, villapaitoja, pipoja jne.

Näistä ohjeista aion varmasti toteuttaa jotakin, mutta sillä ei ole mitään kiirettä, sillä kirja on ihana ihan vain katselukirjanakin. Itse asiassa tämä voisi olla hyvä joululahjavinkki neulovalle ystävälle...

Uusimmassa Suuri Käsityö -lehdessä on muuten Arnen & Carloksen haastattelu.

Sieltä löytyy myös kaksi kirjan neuletta ohjeineen (kuvassa näkyvät lapaset ja tyyny).

Tänään minua ilahdutti: Kun minä olin Tampereella messuilemassa, mies oli käynyt ostamassa uudet jouluvalot terassille. Kaiken huipuksi ne palavtkin jo, vaikka yleensä armas mieheni on sitä mieltä, että jouluvaloja ei voi laittaa ennen joulukuuta!

Kädentaitomessuilla Tampereella 2014

Tampereen Kädentaitomessuille pääseminen on minulle yksi vuoden kohokohdista. Eilen sain viettää runsaat viisi ja puoli tuntia iloisessa ihmisvilinässä. Rankkaahan messuilla vaeltelu on (nukuin viime yönä 12 tuntia!), mutta ah niin ihanaa.

Messukierroksen aloitin ihastelemassa Karkkineule-kilpailuun tulleita töitä. Niitä katsoessa vain huokailin ja ihmettelin, miten taitavia ja mielikuvitusrikkaita ihmisiä tästä maasta löytyykään.

Erityisen paljon tykkäsin tästä Kiss Kiss -kaulahuivista.

Myös Pipokilpailun satoa ihastelin Novitan osastolla.

Kun olin saanut hieman tuntumaa messujen tarjontaan alkoi varsinainen shoppaaminen. Olin nostanut käteistä rahaa ja sopinut itseni kanssa, että kaiken rahan saa käyttää ilman huonoa omaatuntoa.

Ensimmäiset langat ostin Eiran Lankojen osastolta.

Ihanuuksia oli vaikka kuinka paljon. Esimerkiksi Langin Mille Colori Baby -langat houkuttelivat kovasti, mutta lopulta päädyin saman firman Alpaca Superlightiin.

Tälle iloiselle värikimaralle on jo olemassa suunnitelma.

Valtavan suuressa lankavarastossani on pitkään ollut yksi puute. Minä en omista nimittäin yhtään Madelinetoshin lankaa. Se tarkoitti tietenkin sitä, että minun oli mentävä katsomaan Titityyn osastoa.

Ensimmäiseksi sieltä tuli vastaan kaunis villatakki ja tuolta takaa kurkistaakin jo Madelinetosheja!

Titityyllä oli niin ihania lankoja, että valitsemiseen kului tovi poikineen. Lopulta päädyin ostamaan harmaata ja vihersävyistä Tosh Meino Lightia. Nuo söpöt pikkuvyyhdit ovat samaa lankaa. Niitä oli houkuttelevasti kassan luona tarjolla. Ja kun vauhtiin pääsin, niin ostin vielä Madelinetosh Prairie lankaakin.

Tässä vielä koko saalis yhteiskuvassa.

En vielä tiedä, mitä näistä teen, mutta se ei haittaa, sillä näitä pitääkin ensin vain silitellä ja nauttia niiden kauneudesta!

Eikä tässä vielä kaikki! Ensimmäistä kertaa messuilla oli myös kolmas houkutteleva lankakuppa, nimittäin Snurre.

Kesällä kävin Helsingissä heidän liikkeessään ja jo silloin ihastuin monipuoliseen valikoimaan.

Tätä BC Garnin Angora Fino -lankaa hypistelin pitkään käsissäni. Yhdestä vyyhdistä saisi kuulemma tehtyä kaksi pipoa. Väritkin on ihan huippuja. Nyt hieman kaduttaa, etten ostanut tuollaista suloisen pehmeää vyyhtiä...

Näistä Louhittaren Luolan Väinämöisistä onneksi sentään toin yhden kotiini.

Kirkkaiden värien lisäksi on kiva valita välillä jotakin hieman hillitympääkin.

Messuilla kaupataan perinteisesti myös lehtitilauksia. Vaikka olen vähentänyt lehtien tilauksia, niin käsityölehtiä haluan kuitenkin kotiini saada. Nykyiset tilaukseni olivat juuri päättyneet tai päättymässä, joten kävin katsomassa olisiko hyviä houkutuksia tarjolla. Ja olihan niitä!

Modan tilasin peräti kahdeksi vuodeksi ja kylkiäisenä sain kaksi kerää lankaa, pussukan, jossa oli puikkoja ja virkkuukoukku, kaksi pyyhettä, Finlaysonin kangaskassin, kolme lehteä oman valinnan mukaan ja

hopeisen Musla voiveitsen, jonka arvo näyttää olevan ostopaikasta riippuen 85e -130e!

Myös Suuri Käsityö -lehti tuli tilattua, sillä kaupan päälle tilaajat saavat sukkakirjan (toimitetaan myöhemmin) sekä

puikkoja ja virkkuukoukkuja (tai vaihtoehtoisesti setin kuviosaksia) sekä kolme lehteä kaupan päälle. Mielestäni tein aika mainiot kaupat, sillä joka tapauksessa hankkisin nämä lehdet tavalla tai toisella.

Tänään minua ilahdutti: Mahtavaa, että Suomessa järjestetään näin suuret ja monipuoliset Kädentaitomessut. Ne tuottavat suurta iloa meille käsitöiden ystäville.