Minustako kehrääjä?

Olen lankahamsteri. Olen kirjahamsteri. Olen lehtihamsteri. Koska tiedostan olevani monen eri alan hamsteri, niin olen yrittänyt pysyä kaukana kaikesta kehräämiseen liittyvästä. Pelkään nimittäin, että villoista tulisi minulle uusi hamtraamisen kohde.

Muutama viikko sitten paikallisessa lankakupassa järjestettiin yhden illan kehräyskurssi. Asia kiinnosti ja pitkän miettimisen jälkeen uskaltauduin mukaan. Rukkiin emme päässeet käsiksi, vaan harjoittelimme langantekoa värttinällä.

Kun opettaja näytti, mitä pitää tehdä, niin kaikki näytti helpolta. Jostain kumman syystä värttinät kuitenkin kopsahtivat vähän väliä lattialle ja langat katkeilivat, kun me oppilaat pääsimme harjoittelemaan. Kuvassa ovat muuten minun kehräämäni "langat".

Oli tosi hauska oppia jotakin ihan uutta, mutta kehrääminen ei tainnut kuitenkaan olla rakkautta ensi silmäyksellä, sillä tuon illan jälkeen en ole yhtään harjoitellut. Tuulian kirjan kuitenkin hankin, joten nyt mulla on opaskirja, jos taas innostun.

Olen vasta silmäillyt kirjaa, mutta yhden lohduttavan kohdan löysin kaikille meille aloittelijoille:

1) Ohutta lankaa saa kaupasta.
2) Tasaista lankaa saa kaupasta.

Tampereen messuilta ostin pari pussia villoja, joten nyt ei ole enää yhtään tekosyytä, miksi en kokeilisi kehräämistä uudelleen.

Ai niin, tasaista lankaa saa todellakin kaupasta. Vaikkapa tällaisia ihanuuksia:

Tänään minua ilahdutti: Jotain iloa on tästä ikääntymisestäkin. Palkanlaskijalta tuli nimittäin tieto, että  minulle myönnetään 5. vuosisidonnainen lisä. Sen saa, kun on tehnyt 20 vuotta oman alansa työtä. Enempää lisiä ei sitten tulekaan eli olen urani huipulla! Jotkut kai kutsuvat kyseistä lisää myös fossiililisäksi...