Dublinin tuliaisia

Aina ennen matkalle lähtöä minun on tarkistettava netistä, että missä kyseisen kohteen lankakaupat sijaitsevat. Onneksi tein tämän tutkimustyön tälläkin kertaa, sillä Dublinissa ei vahingossa osunut lankakauppaa kohdalle. Myöskään tavarataloista en löytänyt lankaosastoja. Tyttäreni ei valitettavasti ole mikään suuri lankafani, joten armahdin hänet ja kävimme vain yhdessä lankakaupassa.

"This is Knit" sijaitsi viehättävässä ostoskeskuksessa. Kyllä vain, ostoskeskuskin voi olla viehättävä, jos se on rakennettu 300 vuotta vanhaan rakennukseen!

Onneksi putiikki oli avoinna, sillä muuten olisi tullut itku.

Kauppa oli oikein viehättävä sisältäkin ja valikoima oli melko runsas. Kuvassa näkyy vain pieni osa kaupan langoista. Olisin kuvannut enemmänkin, mutta en sitten kehdannutkaan. Fiksu olisi tietysti kysynyt heti luvan kuvaamiseen...

Yläkerrassa oli tuoleja ja sohvia ohjeiden tutkimista varten. Vaikka kauppa oli kiva, niin minun oli erittäin vaikea keksiä mitään ostettavaa. Luit aivan oikein! Lopulta päätin ostaa jotakin irlantilaista lankaa ja tällaiset vyyhdin sujahtivat pussiin:

Tänään minua ilahdutti: Postilaatikkoon ilmestyy kaikenlaisia lehtimainoksia. Aina joskus niiden mukana on jokin tavara. Aika usein mukana on kynä, joka ei välttämättä edes toimi. Tällä kerralla mukana oli huovasta tehty avaimenperä. Tämä oli mielestäni oikein kiva lahjus. Tosin en kyllä enää muista, minkä lehtimainoksen mukana se tuli, joten lehtiyhtiö ei saanut toivottua tilausta. Postikorttihyllyllä minua ilhdutti myös neuleaiheinen Muumi-joulukortti.

Syyslomalla Dublinissa

Olin syyslomalla tyttäreni kanssa tällaisissa maisemissa tiistaista lauantaihin:

Maailmassa on monia mielenkiintoisia matkakohteita, mutta jostain syystä minulla on vain muutamia sellaisia kaupunkeja tai maita, jotka ehdottomasti haluaisin nähdä. Irlanti on ollut pitkään listallani ja nyt minulla oli siis mahdollisuus nähdä Dublin.

Joskus käy niin, että paikka, josta on pitkään haaveillut, osoittautuu pettymyksesksi. Dublin ei todellakaan ollut sellainen.

Kaupungissa on paljon alueita, jotka ovat vähän "räjähtäneita" ja hieman epäsiistejä, mutta kyllä siellä on paljon kaunistakin. Nämä vastakohtaisuudet ovat yksi Dublin viehättävistä piirteistä. Toinen ilahduttava huomio oli ihmisten ystävällisyys.

Pubeja on tietysti melkein jokaisessa kadun kulmassa, mutta minun on pakko myöntää, että yhdessäkään ei tullut käytyä.

Kaupunkimatkailu on tunnetusti raskasta, sillä päivän mittaan tulee käveltyä ihan uskomattomia matkoja. Jossain vaiheessa matkaa väsymys iski ja vuokrasimme itsellemme hevoskärryt. Kyllä niillä kelpasi ajella. Kärryissä tuli ihan prinsessamainen olo!

Viimeisenä matkapäivänä lähdimme lähijunalla Howthin pieneen satamakupunkiin. Kun kerran Irlannissa ollaan, niin pitihän nähdä myös merta ja jylhiä kallioita. Howth oli juuri oikea paikka tähän.

Enpä tiennyt, että palmutkin kasvavat tällä saarella!

Ennen Dublinin matkaa jouduin pitkään miettimään, että minkä käsityön otan reissulle mukaan. Miettiminen meni ihan hukkaan, sillä koko matkan aikana taisin neuloa vain pari kerrosta sukkaa. Yhdessä lankakaupassa sentään kävin!

PS. Kyllä minä joitakin ostoksiakin tein, mutta kerron niistä seuraavassa postauksessa.

Tänään minua ilahdutti: Telkkarista alkaa ihan kohtaa "Vain elämää" niminen musiikkiohjelma, josta olen tykännyt todella paljon. Tykkään siitäkin, että tänään satoi ensilumi. Tuli heti niin jouluinen olo.

Laiheliinit Lovikkalapaset

Meinasin taas aloittaa uudet sukat, mutta onneksi tytär vihjaili, että uusia lapasia tarvittaisiin kipeästi. Mistä mahtaa johtua se tosiasia, että valmiiden töiden joukossa on monta paria sukkia, mutta lapasia siellä ei näy yhtään paria? Eihän lapastenkaan teko kovin monimutkaista ole.

LOVIKKALAPASET
Lanka: Novita Siru 83g
Puikot: 6mm
Ohje: Novita Lovikkalapaset 

Ohje on tehty Novitan Crystal- tai Kelo-langalle. Minä käytin samaa ohjetta Siru-langalle ja lopputulos on aika kapoinen.

Onneksi lapasista tuli kuitenkin ihan käyttökelpoiset. Mitään koristuksia en viitsinyt ruveta ranteeseen väsäämään, koska näissä lapasissa ei muutenkaan ole paljon "lovikkamaisuutta" havaittavissa.

Lanka on mielestäni kaunista; siniset pilkut seassa antavat kivaa elävyyttä. Neulottavuuskin oli ok. Ainoastaan solmuista tulee miinusta. Kummassakin kerässä taisi olla kolme solmua!

Lapasten väristä tulee joulu mieleen ja jouluisen lehtiostoksenkin tein toissapäivänä.

Aika harvoin ostan nykyisin virkkauslehtiä, mutta nämä jouluiset numerot ovat tosi houkuttelevia. Ehkäpä se johtuu siitä, että liinoissa on yleensä käytetty valkoisten lankojen sijaan paljon värillisiä lankoja. Joululiinoissa myös hopea ja kulta näyttävät hyvältä.

Tänään minua ilahdutti: Kylmyydestä huolimatta jotkut kesäkukista ovat jaksaneet sinnitellä lokakuuhun asti.

Tämäkin raukka on ollut ilman hoitoa varmaan jo pari kuukautta, mutta urhoollisesti se vaan jaksaa kukkia. Totuuden nimissä on sanottava, että osa kesäkukistani ovat kaikkea muuta kuin kaunista katseltavaa. Olen kuitenkin jo hankkinut callunoita niiden tilalle, mutta ne odottelevat vielä paperipussissa...

Punainen kori

Sain kesäkuussa lahjaksi kaksi vyyhtiä ontelokudetta. Vasta nyt punainen vyyhti muuntui lankakoriksi.

VIRKATTU KORI
Lilli-ontelokude 675g
Koukku: 8mm

Lopputulos on ihan hauska, mutta kyllä ontelokuteen virkkaaminen suhteellisen pienellä koukulla on aika tuskallista. Ensimmäisenä iltana käteen tuli haava ja hartianseutu huusi hoosiannaa! Ehkäpä tällaista virkkausta pitää harrastaa vain pieninä annoksina.

Kun kori oli valmis, niin minulle tuli heti mieleen täyttää se minilankakerillä. Minulla on näitä pieniä keriä sekä Järbon että Novitan valmistamana. En ole raaskinnut käyttää keriä mihinkään. Nyt ne sentään saivat kivan pesäkolon.

Tästä kuvasta näkyy hyvin tuo kerän pienuus, kun vieressä on ihan normikerä. Lankaa yhdessä minikerässä on vain 10g.

Päivän kirjavinkki: Kaffe med musik, Karin Brunk Holmqvist

Syyskuussa luin samalta kirjailijalta "Pieni potenssipuoti" -kirjan ja jo silloin päätin, että haluan lukea lisää hänen kirjoittamiaan kirjoja. Tässä teoksessa vanhat rouvat tekevät bussimatkan Saksaan joulumarkkinoille. Mitään sen erikoisempaa kirjassa ei oikeastaan tapahdukaan, mutta siitä huolimatta nautin kovasti kirjan lukemisesta. En osaa selittää, miksi nämä kirjat tempaisevat minut mukaansa. Jostain luin kirja-arvostelun, jossa Karin Brunk Holmqvistin kirjoja haukuttiin suurin piirtein maailman huonoimmiksi kirjoiksi. Kuitenkin niitä myydään Ruotsissa hurjasti, joten kyllä niisssä jokin taika on!

Tänään minua ilahdutti: Jee! Syysloma alkoi! Lähden ensi viikolla tyttäreni kanssa ulkomaille, mutta kerron siitä lisää myöhemmin.

Taitaa tulla kiire...

Vuoden alussa ilmoitin tavoitteekseni, että lankavaraston pitää hieman pienentyä (tai ainakaan se ei saa kasvaa). Nyt eletään jo lokakuuta ja minun kirjanpitoni näyttää, että lankavarasto on kasvanut hieman yli viisi kiloa. Höh! Miten tässä näin pääsi käymään? No, vielä ei menetetä toivoa, sillä vuoden vaihtumiseen on vielä aikaa. Tosin mun on nolona tunnustettava, että viime viikonloppuna tein muutamia löytöjä...

Aika harvoin käyn enää Prismassa, koska siellä tehdään remonttia ja mielestäni kauppa on nykyisin ihan liian iso ja epäviihtyisä. Kampanjalangat saivat minut kuitenkin liikkeelle. Novita Siru oli lanka jota lähdin varsinaisesti ostamaan, mutta samassa laarissa oli myös Novita Säde -lankaa, joten täytyihän minun sitäkin ostaa. Mielelläni olisin ostanut tuota lilan väristä enemmänkin, mutta valitettavasti sitä oli enää yksi kerä jäljellä. Onneksi aniliini sointuu sen kanssa hyvin yhteen, joten eiköhän näistä saa esimerkiksi huivin tehtyä. Paksummasta Sirusta ajattelin tehdä pipon ja lapaset.

Päivän kirjavinkki: Kansalliskirja, Turkka Hautala

Hautalan kirjassa on viitisenkymmentä kohtausta suomalaisten elämästä. Useimmat tarinoista ovat vain runsaan sivun pituisia, mutta osuvasti Hautala onnistuu luomaan mielenkiintoisia tunnelmia.

Tänään minua ilahdutti: Luin eilen ilmestynyttä Suuri Käsityölehteä, jossa viimeisellä sivulla mainostetaan seuraavaa numeroa. Sisällöstä kerrotaan mm. näin "Tee oma porokalenteri". Ihan kiva juttu, mutta minä luin hieman väärin "Tee oma porNokalenteri". Kahvi meinasi mennä väärään kurkkuun!

Lisää uusia käsityökirjoja

Tänä syksynä minulla on sellainen tunne, että uusia käsityökirjoja ilmestyy erityisen paljon. Kirjastoreissulla tarttui taas kaksi uutuuskirjaa mukaani.

Pipokirja on neulebloggaajinakin tunnettujen Niina Hakkaraisen, Suvi Heikkilän, Hanna-Kaisa Hämäläisen ja Kristel Nybergin yhteistyön tulos. Kirjassa on monta mielenkiintoista ohjetta. Muutaman selailun jälkeen minua kiinnostivat eniten nämä kaksi mallia:

Toinen uutuus käsittelee lähinnä neuletekniikoita:

Kirjassa on 200 kysymystä neulomisesta ja niihin annetaan mielestäni melko selkeät vastaukset. Eniten kirjasta on varmasti iloa aloittelevalle neulojalle, mutta kyllä sieltä löytyy vastauksia kokeneellekin.

Kaiken kukkuraksi Juju-kerhon lehti ilmestyi perjantaina ja siinä on kuukaudenkirjana sukkakirja:

Kirjan kansi on jo niin houkuttelevan näköinen, että taidan antaa kirjan tulla, vaikka järki sanoo, että mulla on ennestään erilaisia sukkamalleja koko loppuelämäksi!

Ehkäpä tuo minun aavistukseni siitä, että neulekirjoja julkaistaan runsaasti, on ihan totta, sillä ainakin uusimmassa Yhteishyvä-lehdessä hehkutetaan neulomisen olevan muotia.

Tänään minua ilahdutti: Minua ilahduttaa tosi paljon se, että minulla on vakituisia lukijoita 126 ja se, että aika moni teistä kirjoittelee kommentteja näihin minun postauksiini. Itsekin yritän jättää mahdollisimman usein jonkinlaisen puumerkin lukemiini blogeihin.

Tuplasti kaulureita

Joskus kun oikein innostuu, niin ei osaakaan lopettaa. Minulle kävi näin kaulureiden kohdalla. Ensin tein punasävyisen...

TUUBIKAULURI
Lanka: Novita Viivi 174g
Puikot: 6mm
Ohje: 128s, 2o 2n joustinneuletta n. 44cm

... ja heti perään vihreän!

Kummassakin kaulurissa lankana on Novitan kampanjalanka Viivi. Itse asiassa mulla on langat varattuna kolmanteenkin, mutta sen teen sentään eri mallilla ja raidallisena.

Eilen kävin pitkästä aikaa kirpparilla ja tein siellä oikean lankalöydön. Näiden lankojen valmistuksesta on varmaan kulunut aika monta vuotta vai pitäisikö sanoa vuosikymmentä!

Langat ovat täysin priimakunnossa. Pidin niitä kuitenkin varmuuden vuoksi pakastimessa, jos niissä olisi sattunut olemaan kointoukkia. Näiden vanhojen lankojen vyötteet ovat jotenkin hellyttäviä:

Musta lanka on muuten Novitan valmistamaa.

Päivän kirjavinkki: Paholaisen pennut, Leena Lehtolainen

Tämä on Lehtolaisen Henkivartija-sarjan kolmas ja samalla myös viimeinen osa. Kirjan päähenkilö Hilja Ilveskero on hahmo, joka jakaa kovasti lukijoiden mielipiteitä. Jotain todella ärsyttäväähän hänessä on ja kirjan tapahtumatkin ovat aika uskomattomia. Siitä huolimatta halusin heti tuoreeltaan saada selville, miten tämä sarja päättyy. Kaiken kaikkiaan kirjan kuunteleminen oli ihan positiivinen kokemus, vaikka odotankin jo kovasti, että Lehtolainen alkaisi kirjoittaa lisää Maria Kalliosta.

Tänään minua ilahdutti: Meidän paikkakunnalla alkoivat tänään syysmarkkinat ja ne jatkuvat lauantaihin asti. Markkinat on siitä hauska perinteinen tapahtuma, että se kiinnostaa yhtä paljon nuoria kuin vanhempaakin väkeä. Perinne tulee siis varmaan jatkumaan vielä vuosia. Huomenna ajattelin piipahtaa siellä töiden jälkeen.