Lapasia helteellä!

Otsikko johtaa hieman harhaan. Kyllä minä todellakin olen tehnyt kahdet lapaset, mutta nämä valmistuivat noin kolmisen viikkoa sitten, kun helteistä ei ollut vielä tietoakaan.

Mulle on kertynyt aikamoinen läjä Seiskaveikan jämiä. Aikaisemmin olen tehnyt niistä isoäidinneliöitä, mutta nyt halusin vaihteeksi tehdä jotakin muuta. Jaoin jämäkerät kahtia vaa´an avulla ja tarkoituksena oli tehdä raitasukkia. Kesken kaiken mieli kuitenkin muuttui ja lopputuloksena onkin kahdet kirjavat lapaset!

JÄMÄLANKALAPASET
Lanka: Novita 7Veljestä yht. 72g
Puikot: 3mm
Ohje: Novita Talvi 2013, malli 15

Värejä en kauheasti sommitellut, vaan valitsin seuraavan kerän fiilistuntumalla. Vaikka ohje on superhelppo ja langat oli valmiiksi puolitettu, niin neulominen ei sujunutkaan ihan helposti. Ensinnäkin ajattelin fiksusti, että teen kummatkin lapaset yhtä aikaa. Muuten hyvä idea, mutta kun mulla oli vahingossa erikokoiset puikot! Huomasin eron vasta, kun kummatkin resorit oli neulottu. Seuraavaksi tein kumpaankiin lapaseen oikean käden peukalon. Joten taas pääsin purkuhommiin! En kuitenkaan lannistunut, vaan tein toiset lapaset heti perään ja tällä kertaa selvisin ilman purkuhommia.

JÄMÄLANKALAPASET
Lanka: Novita 7Veljestä yht. 76g
Puikot: 3mm

Lopuksi vielä yhteiskuva.

Eräänä lomapäivänä tuli piipahdettua Helsingissä. Silloin minulla oli tilaisuus käydä ensimmäistä kertaa Snurressa. Aika pitkään kiertelin ja ihailin heidän lankojaan. Minulla ei ollut mitään tiettyä projektia mielessä, mutta jotakin halusin kuitenkin ostaa ikään kuin matkamuistoksi. Pitkän miettimisen jälkeen päädyin Väinämöiseen, koska en ole aikaisemmin ostanut Louhittaren Luolan lankoja.

Loman aikana minulla olisi ollut tilaisuus ostaa vaikka kuinka paljon lankoja, mutta erittäin hyvin olen saanut hillittyä itseni. Voisi melkeinpä sanoa, että olen jollain tavalla "tervehtynyt". Nykyään minua kiinnostaa enemmän se, miten saisin käytettyä varastossa olevia lankoja.

Päivän kirjavinkki: Tarhapäivä, Eve Hietamies

Jo viime vuoden huhtikuussa olen lukenut Eve Hietamiehen Yösyötön ja Tarhapäivähän on suoraa jatkoa sille. Kirja on ollut yöpöydälläni odottamassa lukuvuoroaan yli vuoden. En ymmärrä miksi sen piti odottaa näin kauan. Kirja on nimittäin loistava! Itse asiassa se on yksi parhaimmista lukemistani kirjoista. Antti (isä) ja Paavo (poika) Pasasen elämää on niin mukava seurata. Heidän elämänsä ei ole helppoa, mutta kummasti he aina selviävät kaikista arkipäivän ongelmista.

Tänään minua ilahdutti: Olen hankkinut Ipodiini äänikirjan, jota saan kuunnella vain silloin, kun teen ikäviä huushollihommia (silitän, pesen vessoja, kitken rikkaruohoja jne.) Olen nimennyt kirjan "silityskirjaksi". Kirja on niin hyvä, että on melkein pakko tehdä näitä inhokkihommia, jotta saisi tietää, miten tarina etenee. Toki neuloessanikin kuuntelen podcasteja ja muita äänikirjoja, mutta "silityskirjaa" ei silloin saa kuunnella.