perjantai 10. maaliskuuta 2017

Unelmien huivit

UNELMIEN HUIVIT
Pirjo Iivonen
Moreeni
Unelmien huivit on jo toinen Pirjo Iivosen tekemä neulekirja. Ensimmäinen oli sukkakirja nimeltä Unelmien silmukat - haaveista sukiksi, jonka esittelin tässä postauksessa.


Uudessa kirjassa on yhteensä 20 ohjetta. Suurin osa ohjeista on huiveja, mutta mukana on myös yksi bolero ja kaksi keeppiä. Huivien innoittajana ovat olleet eri vuodenajat ja siksi kirjasta löytyy sekä lämpimiä huiveja talvikäyttöön että ilmavan ohuita huiveja kesällä käytettäväksi.


Ennen varsinaisia ohjeita kirjassa on muutama sivu tekniikka- ja tarviketietoa. Erityisen mielenkiintoinen on kohta, jossa parin sivun verran kerrotaan huivin viimeistelystä. Useinhan ohjeissa on vain sanottu, että pingota tai höyrytä valmis neule, mutta missään ei kerrota, että miten se pitäisi tehdä.

SADEKEIJU
Kirjan kuvat ovat pääosin selkeitä ja jokaisesta huivista on useampi kuva.

POUTAPILVI
Poutapilvi-huivi on hyvä esimerkki yksinkertaisesta huivista, jossa on kuitenkin jokin mielenkiintoinen yksityiskohta.

KESÄYÖ
Ohjeissa on käytetty ihanan ylellisiä lankoja, jotka ovat varmasti innoittaneet suunnittelijaa (mm. Louhittaren Luola, Lanitium ex Machina, Isager ja Madelinetosh)

NAAVA
SYYSVILJA
Iivonen on käyttänyt ohjeissaan paljon pitsineuletta ja tyyliä voisi kai kutsua romanttiseksi. Ohjeet eivät kuitenkaan ole liian "imeliä" vaan niissä on myös jotain hyvin modernia.

SEITA
Voi olla, että Seita-keeppi pääsee ensimmäisenä puikoille. Kaapistani löytyy nimittäin sopivasti kahta väriä Louhittaren Luolan Tuulen tytär -lankaa, jota ohjeessakin on käytetty.

Kaiken kaikkiaan voin todeta, että Unelmien huivit on kirja, jossa on monta toteuttamiskelpoista ohjetta.

Tänään minua ilahdutti: Työpaikallani arvotaan perjantaisin ns. perjantaipullo. Tänään onni suosi minua ja voitin kuohuviiniä. Perjantaisin tulee usein katsottua viikolla tallennettuja TV-ohjelmia. Niitä katsoessa oli mukava skoolata viikonlopun kunniaksi.

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Ravello

Jostain syystä melkein kaikki Isabell Kraemerin suunnittelemat puserot ovat minun (+ aika monen muunkin) mieleen. Mallit ovat useimmiten hyvin yksinkertaisia ja ehkäpä siinä piileekin niiden viehätys. Aikaisemmin olen tehnyt Poolsiden, jota olenkin käyttänyt aika paljon.

RAVELLO
Lanka: Drops Baby Merino yht. 356g
Puikot: 3.5 ja 4mm
Ohje: Ravello by Isabell Kraemer

Ravello iski silmääni heti, kun se ilmestyi. Dropsin Baby Merino -lankaan ihastuin puolestaan tehdessäni Suvi Simolan Golden Hour -puseroa. Kun nyt yhdistin Baby Merinon ja Isabell Kraemerin, niin ihana lopputuloshan siitä tuli!


Hihat odottelivat taas tuttuun tapaan neulojaansa melko pitkään. En ymmärrä, miksi vartalo-osa valmistuu aina nopeasti, mutta hihat vaativat sopivan inspiraatiotuokion. Nyt kun inspiraatio vihdoinkin iski, niin tein vahingossa kaksitoista raitaa hihoihin, vaikka tarkoitus oli tehdä yksitoista. Se ei kyllä haittaa ollenkaan.



Koko on tismalleen oikea ja luulenpa, että tämä pusero pääsee heti huomenna käyttöön. Lankakin on niin pehmeää, että mitään aluspuseroa ei välttämättä tarvita.



Päivän kirjavinkki: Kaarnatuli, Kristiina Vuori


Jokin aika sitten sain kuunneltua Kristiina Vuoren Kaarnatulen. Tykkäsin kirjasta kovasti, kuten olen tykännyt aikaisemmistakin Vuoren historiallisista romaaneista. Oli mielenkiintoista lukea Kotiliedestä artikkeli, jossa kerrotiin, että kirjan päähenkilö Valpuri Innamaa on todellinen henkilö, joka on elänyt Turussa 1500-luvulla. Vuori on siis yhditänyt kirjaansa faktaa ja fiktiota.

Tänään minua ilahdutti: Veeralta ja Jojilta ilmestyi jo neljäs Interpretations-kokelma. Eikä tuo Hedgehog Fibresin DK Merinokaan hullumpi ole.. Molemmat olen ostanut Ilo Yarn-lankakaupasta Salosta.


lauantai 11. helmikuuta 2017

Dotted Rays Speckled Fade

DOTTED RAYS SPECKLED FADE
Lanka: Lystig Merino Sock, Louhittaren Luola Väinämöinen, Hedgehog Fibres Sock Yarn, Lanitium Ex Machina Basic Sock, Rowan Fine Art yht. 269g
Puikot: 3.5mm
Ohje: Dotted Rays Speckled Fade by Stephen West

Kun lankakauppa Ilo ilmoitti KAL:sta, ajattelin etten osallistu siihen, koska Stephen Westin huivit ovat nykyään niin suuria ja kummallisia. Asia jäi kuitenkin kaivelemaan ja niin vain minäkin rupesin neulomaan Dotted Rays Speckled Fade -huivia.


Dotted Rays taitaa olla monelle entuudestaan tuttu malli. Nyt huivista on kuitenkin tehty eri versioita. Omaan versiooni tein chevron-reunuksen, joka antaa huiville kivan loppusilauksen.


Vaikka oma versioni ei ole se kaikkein suurin, niin kyllä tästäkin tuli aika valtava.



Huivin alkuun tuli vaaleanpunaista Lystig Merino Sockia ja Louhittaren Luolan Väinämöistä.


Sen jälkeen olivat vuorossa Hedgehog Fibresin Sock Yarn ja Lanitium Ex Machinan Basic Sock.


Ja viidentenä värinä oli Rowanin Fine Art.


Tässä vielä viisikko yhteiskuvassa.


Tätä huiviprojektia varten hankin ensimmäiset ChiaoGoo-pyöröpuikot ja ne ovat todella hyvät.

Huivin alku näytti mielestäni oikein kivalta, mutta sinisten sävyjen jälkeen tuli hieman epävärma olo. Onneksi otin cehvron-reunukseen ruskean kaveriksi vaaleanpunaisen Lystigin, sillä se jotenkin taas yhdisti värisävyjä.


Kun vielä tein i-cord -päättelyn Väinämöisellä, niin aloin taas tykätä hurjasti huivin värityksestä.



Kaikki käyttämäni langat olivat 100 gramman vyyhdeissä ja kun huiviin kului yhteensä 269g lankaa, niin "jämälankaa" on vielä n. 230g.


En ole kovin tottunut käyttämään näin suurta huivia, joten sen asettelu kauniisti vaatii vielä harjoittelua.


Tänään minua ilahdutti: Sen verran innostuin tästä huiviprojektista, että hankin Westknits Bestknits -huivikirjan. Nyt voin tehdä lisää näitä "kummallisia" huiveja!

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Harmaat Hertat

Noin vuosi sitten tein ensimmäiset Hertta-lapaset. Silloin käytin lankana Dropsin Nepalia. Joululomalla tyttäreni ilmoitti, että niihin oli tullut reikä, joten ei auttanut muu kuin ruveta neulomaan uusia.

HERTTA
Lanka: Novita 7Veljestä 64g
Puikot: 4mm
Ohje: Hertta 
Tällä kertaa tein lapaset Seitsemästä Veljeksestä ja väriksi valittiin neutraali harmaa. Tämä lanka sopi ohjeeseen hyvin ja valmistakin tuli ihan muutamassa päivässä.


Malli on kaunis, mutta reikäisyyden takia lapaset eivät ole kovin lämpimät. Nollakeleille kuitenkin oikein passelit.


Haluaisin itsellenikin samanlaiset, mutta en ole ihan varma, että haluanko neuloa samalla ohjeella kolmannen kerran.


Tänään minua ilahdutti: Tuli hyvä mieli, kun sain joululomalla vaatetettua tyttäreni kolmella neuleella; huivilla, puserolla ja lapasilla.

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Tyttären Skappel

Olin kovin ilahtunut, kun tytär ilmoitti viime keväänä, että hän haluaa ruveta neulomaan itselleen puseroa. Pienen miettimisen jälkeen tulimme siihen lopputulokseen, että Skappel olisi sopivan yksinkertainen malli. Vaikka minulla on lankoja vaikka kuinka paljon, niin halusin, että tytär saa valita kaupasta juuri sellaista lankaa, joka häntä eniten miellyttää. Lopulta hän päätyi Dropsin Cloudiin.

SKAPPEL
Lanka: Drops Cloud Mix 407g
Puikot: 12mm
Ohje: Skappel (noudatettu vain osittain)
Takakappale valmistui vauhdikkaasti, mutta jossain vaiheessa huomasimme, että se oli liian lyhyt ja sitä pitäisi hieman jatkaa. Minä lupauduin purkamaan päättelyn ja poimimaan silmukat takaisin puikolle. Mutta minäpäs rupesinkin purkamaan puseroa aloitusreunasta!! Täydellinen katasrofi! Tyttären neulomisinto lopahti sitten siihen. Ei paljon auttanut, vaikka lupasin neuloa kappaleen uudelleen ja hän voisi sitten jatkaa etukappaleen neulomista.


Lopulta jouduin neulomaan koko puseron loppuun asti. Jostain syystä tämän neulominen ei ollut mikään nautinto. Yhtenä syynä saattoivat olla tolkuttoman paksut puikot. Sekin stressasi, kun ei ollut varsinaista ohjetta. Skappel-ohjetta on käytetty apuna, mutta siitä huolimatta silmukoiden määriä ja hihojen kavennuksia on joutunut arpomaan.


Joululomalla sain puseron vihdoinkin valmiiksi. Halusin nimittäin, että tytär saa puseron mukaansa, kun lähtee jälleen omaa kotia kohti.


Lopputulos ei ole superhyvä, mutta lämmin se ainakin on. Ahkerasti sitä on kuulemma käytetty ja jopa ihmisten ilmoilla. Lankaa jäi vielä yli 4 kerää. Mitähän siitä tekisi?

PS. Tytär on kyllä tämän puserokatastrofin jälkeen ruvennut neulomaan huivia, joten en ehkä ihan totaalisesti onnistunut tuhoamaan hänen neulomisinnostustaan.

Tänään minua ilahdutti: Ostin viime viikolla leikkokukkia harmaita päiviä piristämään. Minulla ei ole koskaan ennen ollut jaloleinikkejä. Nyt ostin niitä kokeeksi ja nehän ovat todella kauniita:



lauantai 21. tammikuuta 2017

The First Light

Tänään pääsen vihdoinkin esittelemään viimeisen viime vuoden puolella valmistuneen työn. Seuraavassa postauksessa siirrytäänkin sitten vuoden 2017 töihin.

THE FIRST LIGHT
Lanka: Hedgehog Fibres Skinny Singles 79g, Malabrigo Sock 67g
Puikot: 4.5mm
Ohje: The First Light by Veera Välimäki
Ensimmäisen kerran näin tämän Veera Välimäen suunnitteleman huivin Tampereen Kädentaitomessuilla. Halusin hankkia ohjeen heti, kun se joulukuussa julkaistiin.


Olin vähän aikaisemmin hankkinut ensimmäisen Hedgehog Fibresin keltaisen Skinny Singles vyyhdin ja oli heti selvää, että käytän sen juuri tähän huiviin. Kaveriksi ajattelin ensin harmaansinistä Väinämöistä, mutta lopulta päädyin Malabrigo Sockiin. Se on tummanvihreää ja sointuu hyvin yhteen keltaisen kanssa.



Keltainen ei kuulu yleensä suosikkiväreihini ja siksi neulomisen aikana tuli välillä tunne, että huivista ei tule kiva. Tämä huivi oli kuitenkin taas hyvä esimerkki siitä, että keskeneräistä työtä ei kannata tuomita. Kun huiviin tuli lisää tummempaa väriä, niin kokonaisuus muuttui enemmän omaa silmää hiveleväksi.





Tytär oli joululomalla pitkästä aikaa kotona ja hän pääsikin samalla valokuvamallikseni. Kuvia ottaessa huomasin, että huivi sopii erinomaisesti hänelle, joten huivi sai hänen luotaan uuden kodin.



Tänään minua ilahdutti: Telkkarista ei tule kovinkaan monta sellaista ohjelmaa, jota haluan seurata. Pitääkö olla huolissaan on kuitenkin sellainen ohjelma, joka viihdyttää. Siksi olinkin tosi iloinen, kun huomasin, että tällä viikolla alkoi ohjelman uusi kausi.