keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Mustaa piristämään

Ostin itselleni mustan neuleen. Jo ostaessa tiesin, että kasvojen lähelle on saatava jotakin värikästä mustaa piristämään. Kaupassa olisi ollut kaikenlaisia huiveja, mutta minä päätin tehdä tuubihuivin neuloen.

REIKÄNEULEKAULURI
Lanka: Colinette JitterBug 106g
Puikot: 4mm
Ohje: 216s (vuorotellen sileää ja reikäneuletta)

Koska kauluria on tarkoitus pitää sisällä, niin piti valita lanka, joka ei ole liian pörröinen ja lämmin. Colinetten JitterBugia mulla on ollut pari vyyhtiä jemmassa jo varmaan kolme vuotta.


Yllä olevassa kuvassa langan upea väri näkyy totuudenmukaisena. Lanka on todella ylellisen tuntuista ja nyt mietinkin jo kovasti, että mitä tekisin toisesta kerästä, joka on oikein ärjyn pinkkiä. Kun käsissä on näin upea lanka, niin mallin ei tarvitse olla kovin ihmeellinen. Yksi vika tässä kaulurissa kuitenkin on; se rullautuu ikävästi.



Reunoihin olen neulonut viisi kerrosta ainaoikein-neulosta, mutta sekään ei auta. Onneksi kaulurin saa kuitenkin asettelemalla ihan nätisti kaulaan.


Samalla kun etsin JitterBugit käsiini, löysin lankalaatikosta tällaiset ihanuudet.



Näistä voisi vaikkapa virkata jonkinlaiset kaulurit, jotta saisin hieman vaihtelua tuohon mustan puseron piristämiseen.

Tänään minua ilahdutti: Mulla on tänään vapaapäivä. Tähän mennessä olen käynyt koiran kanssa lenkillä ja samalla kuunnellut neulepodcastia. Olen vaihtanut lakanut sänkyyn, blogannut ja kohta lähden kirppiskierrokselle. Ja mikä parasta; kello on vasta yksitoista aamupäivällä! Vielä ehtii siis tapahtua kaikkea kivaa.

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Noki-neuletakki

Kirjanpitoni mukaan olen ostanut Novitan Noki-lankaa heinäkuussa 2011 ja silloin myös aloitin neuletakin tekemisen. Minulle tyypilliseen tapaan kyseinen neule valmistui  helmikuussa 2013. Tähänkään projektiin ei siis mennyt kuin vaivaiset puolitoista vuotta!

NOKI-NEULETAKKI
Lanka: Novita Noki 523g
Puikot: 7mm
Ohje: Novita Syksy 2011, malli 13

Lanka on hyvin möykkyistä eli langan paksuus vaihtelee kovasti. Siitä huolimatta sitä oli melko mukava neuloa. Hieman mietityttää, kun hihaan osui kohta, johon tuli pitkä pätkä, jossa ei ollut möykyn möykkyä. Lähinnä mietin sitä, että tuleeko tämä kohta kestämään kulutusta. En viitsinyt kuitenkaan ruveta katkomaan lankaa, joten toivotaan parasta.


Kuvista ei ehkä kovin hyvin näy, mutta neuletakista tuli kooltaan aika reilu. Hihoissakin on tällä kertaa ainakin tarpeeksi pituutta. Toisaalta tälläistä rentoa perusvillatakkia tulee kaikkein eniten käytettyä.



Langan väristä tykkään kovasti. Valitettavasti Noki-lanka on taas niitä Novitan lankoja, jotka olivat vain hetken markkinoilla. Siinä yksi syy, miksi minustakin on tullut tällainen lankahamsteri; lankaa pitää ostaa silloin, kun sitä on tarjolla, sillä myöhemmin voi jo olla myöhäistä!


Löysin mielestäni aika täydelliset napit neuleeseen. Itse asiassa nappien valitseminen on joskus vaikein osuus koko neuleprosessissa.

Tänään minua ilahdutti: Olen saanut olla tämän viikon lomalla ja nyt onkin oikein virkistynyt olo. Olimme muutaman päivän mökillä ja siellä meitä odotti tällainen taideteos:


lauantai 16. helmikuuta 2013

Rakkautta - ei tosin ensisilmäyksellä!

Blogimaailmassa uutiset kulkevat kulovalkean tavoin. Niinpä esimerkiksi Knit Pron uusista hiilikuitupuikoista alkoi näkyä juttua yhdessä jos toisessakin blogissa. Puikkojen ulkonäkö on sen verran komea, että aloin vähitellen kiinnostua näistä uutuuksista. Niinpä otinkin yhteyttä paikalliseen puotiin ja kyselin, että onko heillä näitä myytävänä. Vielä ne eivät kuulu valikoimiin, mutta puodinpitäjällä oli yhdet kakspuolikkaat, jotka sain ostaa kokeiltavaksi.


Tuskin olin päässyt kaupasta ulos, kun Karbonz-puikkoja piti ruveta testaamaan. Vauvan junasukkia rupesin testimielessä neulomaan, mutta se oli suuri virhe; puikot ovat 20cm pitkät ja melko jäykät, joten kymmenen silmukkaa puikolla tuntui auttamattoman kömpelöltä. Olin jo hieman pettynyt puikkoihini, mutta sitten päätin ruveta tekemään miesten sukkia, jolloin puikolla oli jo 17 silmukkaa. Nyt homma rupesi sujumaan paremmin, mutta edelleen puikot tuntuivat kovin joustamattomilta (ja sitähän ne todella ovatkin).

Pari päivää tikuttelin puikoilla ja sitten yhtäkkiä homma rupesi sujumaan kuin unelma. Rakkaus oli syttynyt, tosin hieman hitaasti! Neuleesta tulee todella tasaista ja neulominen on sujuvaa. Tykkään myös siitä, että metallisten kärkien ansiosta puikot hieman kilisevät. Jossain vaiheessa olin sitä mieltä, että näistä puikoista kannattaa ehdottomasti hankkia lyhyemmät versiot (15cm), mutta kyllä näillä pitkilläkin tulee hyvin toimeen.


Niihin Junasukkiin otin suosiolla käyttöön lyhyet puiset Knit Pron puikot. Regian lanka My first Regia myydään söpöissä 25g:n kerissä. Voiko enää suloisempaa ollakaan?!

Tänään minua ilahdutti: Sää on tällä viikolla ollut hyvin lauhaa ja ulkoilu on sen takia ollut mukavaa. Tosin joku voi olla asiasta eri mieltä...


Blogikoiran karvoihin lumi tarttuu kovin kiinni ja jokaisen lenkin jälkeen on käytävä suihkussa, jotta lumipaakuista päästään eroon.


sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Miehen raitaneule

Vihdoinkin mies oli paikalla ja saimme kuvattua hänen synttärineuleensa.

MIEHEN RAITANEULE
Lanka: Novita 7Veljestä 618g
Puikot: 3 ja 4mm
Ohje: Novita Talvi 2004, malli 26
Pusero sai alkunsa siitä, kun mieheni rupesi valittamaan, ettei hänellä ole yhtään kunnollista minun tekemääni villapaitaa. Pyyntö oli niin harvinainen, että minun piti välittömästi etsiä erilaisia malleja, joista mies sai sitten itse valita mieleisensä. Tähän raitapaitaan hän sitten päätyi ja varastoistani löytyi sopivat langat.


Enpä ole ennen tainnut tehdä näin suurta työtä kuukaudessa. Nyt minulla ei ollut oikeastaan vaihtoehtoa, sillä aina kun minulla oli jokin muu kudin esillä, mies esitti kysymyksen: "Milloin mun pusero on valmis?"


7Veljestä -lanka on kiitollista neulottavaa silloin, kun haluaa jotakin nopeasti valmiiksi. Itse asiassa neuletuntumakin oli kiva, joten itsekseni olen tässä miettinyt, että miksi teen yleensä vain sukkia tästä langasta?


Lopputulos on kokoa myöten aika onnistunut. Teen yleensä neuleita värikkäistä langoista, mutta täytyy myöntää, että tällaiset harmoniset väritkin ovat aika kivoja.


Tänään minua ilahdutti: Olen selannut perjantaina tullutta uutta Novitaa useamman kerran. Ensin tuntui, ettei siinä ole mitään kivaa, mutta useamman selauksen jälkeen mallit rupesivat tuntumaan kiinnostavilta.


Minulla on tapana merkitä mielenkiintoiset sivut värikkäillä tarralapuilla. Yritän löytää varastoistani sopivia lankoja näihin uusiin malleihin. Tosin joitakin uusia lankoja minun on ihan PAKKO ostaa...

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Steppaillen

Monien bloggaajien murheena on, kun lapsia ja eläimiä on niin vaikea kuvata. Minun ongelmani puolestaan on se, etten millään meinaa saada miestäni malliksi, jotta voisin esitellä hänelle tekemäni villapaidan. Nytkin mokoma lähti taas uudelle työmatkalle. Sopivaa kuvaushetkeä odotellessa voin esitellä kuitenkin sukat, jotka myös olen tehnyt miehelleni.

STEP-SUKAT
Austermann Step 77g
Puikot: 2.5mm
Ohje: perussukka (17s/puikko)

Maailmassa on paljon kivoja sukkalankoja, mutta Austermannin Step on yksi suurimmista suosikeistani.    Syynä on aloevera- ja jojobaöljy-käsittely, joka tekee langasta hyvin miellyttävän oloisen käsille jo neulomisvaiheessa. Yllättävän nopeasti tällaiset tavissukat tekee, vaikka lanka onkin ohutta. Nämä taisivat muuten olla ensimmäiset ohuet sukat, jotka olen miehelleni tehnyt. Jostain syystä olen aikaisemmat sukat antanut aina pojalleni. Onneksi tuli tämäkin epäkohta nyt hoidettua.


Voin tikutella Step-sukkia vielä monta paria lisääkin, sillä varastosta löytyi tällaisia kaunokaisia:


En siis ole ollut sukkalankaostoksilla, vaan nämä ovat todellakin vanhaa varastoa. Ajattelin laittaa kuvan tähän ikäänkuin itsellekin inspiraatioksi. Ehkä tätä varaston esittelyä voisi harrastaa enemmänkin, niin ei tarvitsisi käydä niin usein lankakaupassa. Totuus on nimittäin se, että kun lankavarasto on valtava (kuten minulla), niin monta lankaihanuutta unohtuu kokonaan kaappien kätköihin.

Päivän kirjavinkki: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja, Linda Olsson


Pakko tunnustaa, että tämän äänikirjan kuuntelemisen meinasin lopettaa ensimmäisen CD:n jälkeen. En meinannut millään päästä tarinaan sisälle. Sitten luin takakannesta "... kirja on noussut myyntilistojen kärkeen kaikkialla, ja lukijat ympäri maailmaa ovat ottaneet tarinan omakseen." Siinä vaiheessa ajattelin, että minussa on jokin vika, jos kerran kaikki muut ovat kirjasta tykänneet. Onneksi ihana Seela Sella on kirjan lukija, joten jo ihan hänen takiaan kannatti jatkaa vielä kuuntelemista. Sitten aivan huomaamatta tarina alkoi viehättää ja lopussa oikein harmitti, kun kirja loppui. Tarina kahdesta naisesta, Astridista ja Veronikasta, on paikoin hyvin surullinen, mutta toisaalta uskomattoman kaunis ja positiivinen. Onkohan Linda Olsson kirjoittanut muitakin kirjoja? Täytyykin selvittää asia.

Tänään minua ilahdutti: Olen jo parin vuoden ajan noudattanut vähähiilihydraattista ruokavaliota ja siihen eivät tietenkään kuulu makeiset. Jostain kuitenkin luin, että Fazer on tuonut markkinoille uudelleen perinteiset merkkarit. Lapsuudessani ne olivat ehdottomasti parhaita karkkeja. Siksi lähdin kauppaan metsästämään omaa pussiani.


Kuten kuvasta näkyy, niin pari maistiaista olen jo napsinut. Onneksi tämä noudattamani ruokavalio on vienyt makeanhimon mennessään, joten parin merkkarin jälkeen ei todellakaan tee mieli syödä lisää. Mutta kyllä merkkarit maistuivat juuri niin hyvältä kuin muistelinkin!