Loppiaisena 2013

Joka vuosi tähän aikaan minulla on jotenkin haikea olo. Joulu päättyy loppiaiseen ja siksi on aika luopua esim. joulukuusesta. Ensin se tuntuu surulliselta, mutta vähitellen olo on myös helpottunut. Koti näyttää nyt tilavammalta ja raikkaammalta. Vaikka punaisen ystävä olenkin, niin sisustuksessa runsas punainen väri ahdistaa.

Kynttilöitä on kuitenkin kiva poltella, kunhan ne eivät ole liian jouluisia. Vaaleanpunaisen kynttilän taustalla näkyy työ, jonka ajattelin teille tänään esitellä. Tässä hieman tarkempi kuva:

Kyseessä on torkkupeitto, jonka sain valmiiksi vähän ennen vuodenvaihdetta.

Aika monta käsityötä olen vuosien varrella tehnyt, mutta tämä peitto taitaa olla kaunein aikaansaannokseni. Rakkaasta työstä piti napsia monta kuvaa...

ISOÄIDINNELIÖPEITTO
Lanka: Ohuita sukkalankoja 1140g
Koukku: 3mm

Kesällä sain valmiiksi vastaavanlaisen peiton, mutta koska noita sukkalankoja on kerääntyä nurkkiin, niin päätin tehdä toisen heti perään. Tällä kerralla valitsin maanläheisiä, hieman "pörröisiä" sukkalankoja kuten Drops Delight ja Sandnes Minipalett. Värit sointuivat mielestäni todella hyvin yhteen.

Parasta peitossa on ehdottomasti se, että tässä ei tarvitse yhdistellä palasia toisiinsa, vaan peitto itsessään on yksi suuri pala. Saattaa hyvinkin olla, että teen vielä joskus lisääkin peittoja samalla tekniikalla. Tosin nyt täytyy muistaa uudenvuodenlupaukseni ja keskittyä puseroiden tekemiseen.

Tänään minua ilahdutti: Kalapuikko neuloo -blogissa luvattiin lankapalkinto sille onnekkaalle, joka ilmoittautuu blogin 50. vakilukijaksi. Minä osuin sopivasti paikalle ja näin ihanan palkinnon Leila lähetti minulle:

Utunan villalankaa en ole koskaan testannutkaa, joten palkinto teki minut todella iloiseksi.