Lapaslöytöjä

Lapasten neulominen ei ole minun lempipuuhaani, koska lopputulokset ovat kovin vaihtelevia. Joskus tulee napakymppi, mutta usein käy niin, että tekemäni lapaset on kummallisen malliset. Tälläkin hetkellä minulla on yksi lapanen odottelemassa purkutuomiota. Onneksi kirpputoreilta voi joskus tehdä todellisia lapaslöytöjä:

Näissä lapasissa minua viehättivät sekä väri että kuviointi. Tytär ihastui myös väriin ja niinpä nämä saivat nopeasti uuden omistajan. Hintaa näillä oli kokonaista 7 euroa! Samalla kirppiskäynnillä löysin vielä toisetkin ihanuudet:

Jos oikein tarkkaan katsoo, niin huomaa, että lapasten kuviointi on hieman erilainen kärjessä, mutta se ei todellakaan tahtia haittaa. Nämä minä aion pitää ehdottomasti itselläni. Itse asiassa olen niitä jo testannutkin ja ne ovat yllättävän lämpimät sisäpuolen langanjuoksujen takia. Nolottaa melkein kertoa, että näiden lapasten hintapyyntö oli vaivaiset 6 euroa!

Jotain pientä olen saanut itsekin aikaiseksi. Tein nimittäin vielä kolmannenkin tuubikaulurin Novitan Silmu- ja Säde-langoista.

TUUBIKAULURI
Lanka: Novita Säde 43g ja Novita Silmu 100g
Puikot: 8mm
Ohje: 116s (aina oikein)

Nyt on kyllä kaulurikiintiö täysi tämän talven osalta. Se onkin ihan hyvä juttu, sillä nyt voin täysillä keskittyä villapaitoihin. Itse asiassa minulla olisi uusi paita jo esiteltävänäkin, mutta malli (=mieheni) on vielä Kiinassa työmatkalla. Palataan asiaan, kun hän saapuu kotimaahan.

Päivän kirjavinkki: Vieras, Riikka Pulkkinen

"Vieras" on Riikka Pulkkisen uusin teos. Luin vähän aikaa sitten hänen "Totta" romaaninsa ja tykkäsin hänen kirjoitustyylistään kovasti. Tässäkin kieli on viehättävää, mutta tuntemukseni olivat kuitenkin erilaisia, sillä kuuntelin kirjan äänikirjana. Sanojen toistot ja esimerkiksi maanalaisen kolina, tuntuivat välillä ärsyttäviltä kuunneltuina. Kirja kannattaa siis lukea mieluummin paperiversiona.

Tänään minua ilahdutti: Ulkona on kauhea lumimyrsky. Koira pitäisi kohta viedä pissalenkille ja jotenkin nautin ajatuksesta, että lähden kohta tuonne tuiskuun! Taidan olla hieman masokisti!

PS. Olen saanut useammankin blogitunnustuksen. Kiitos niistä! Palailen niihin mahdollisesti myöhemmin. Kiitos myös kovasti edellisen postauksen villatakkikehuista!

Raitavillatakki

Toinen uudenvuodenlupauksistani oli, että teen tänä vuonna mahdollisimman paljon puseroita ja villatakkeja. Nyt ollaan vasta tammikuun loppupuolella ja ensimmäinen villatakki on valmis! En olekaan siis ihan toivoton tapaus noiden lupasten suhteen. Toki aloitin villatakin tekemisen jo pari vuotta sitten, mutta vasta nyt sain sen viimeisteltyä.

RAITAVILLATAKKI
Lanka: Novita Puro (kanervikko ja tundra) 473g
Puikot: 5.5 ja 6mm
Ohje: SK 8/2009, malli 3

Puron neulominen on ollut minusta aina mukavaa ja mallikin oli niin helppo, että en oikestaan ymmärrä, miksi tämän valmiiksi saaminen kesti niin kauan. Hyvä, että sain sen valmiiksi nyt, kun sille todellakin on tarvetta.

Erityisen ihastunut olen villatakin väreihin. Alkuperäisessä ohjeessa oli yhdistetty värejä nimeltä "ruska" ja "kanervikko". Puron värit ovat niin maltillisia, että melkein mikä tahansa yhdistelmä näyttäisi varmaan hyvältä.

Ohjeessa oli taskut, mutta minä jätin ne suosiolla tekemättä. Minusta tuntuu, etten saisi niitä kuitenkaan siististi ommeltua, joten parasta jättää ne kokonaan tekemättä.

Blogikoirakin halusi kokeilla Puron pehmeyttä. Lanka vaikutti niin hyvältä, ettei se halunnut enää ollenkaan lähteä sylistä pois!

Tänään minua ilahdutti: Blogikoira on rodultaan lagotto romagnolo ja sitä kutsutaan myös tryffelikoiraksi, koska mm. Italiassa sitä käytetään tryffeleiden etsimiseen hyvän hajuaistinsa takia. Alkossa on tällä hetkellä myynnissä viiniä, jonka nimi on Trifula. Nimensä se on saanut koiralta, joka on löytänyt maailman suurimman tryffelin. Tietysti minunkin piti käydä ostamassa oma Trifula-pulloni ja kuten kuvasta ehkä näkyykin, niin pullon sisältö on tullut jo testattua...

Mukava unohdus

Kirjakerhot ovat mukavia, mutta joskus sattuu niin, että kuukaudenkirjan peruuttaminen unohtuu. Tämä kirja on tuollaisen unohtamisen lopputulos:

Ennen kuin Luonnonkauniit neuleet -kirja tupsahti postilaatikkoon, olin jo ehtinyt lainaamaan sen kirjastosta. Muutaman selailukerran jälkeen palautin sen kirjastoon ja olin sitä mieltä, että kirjassa ei ole mitään kiinnostavaa. Loogisinta olisi siis ollut, että olisin palauttanut kirjakerhosta vahingossa tulleen kirjan. En kuitenkaan tehnyt niin, vaan rupesin tarkemmin tutkimaan kirjan sisältöä ja pian huomasin, että kirjahan on upea. Katsokaa vaikka näitäkin malleja:

Unohtaminen oli siis loppujen lopuksi ihan kiva asia!

Päivän kirjavinkki: Laskeva neitsyt ja muita kirjoituksia, Anna-Leena Härkönen

Anna-Leena Härkösen kirja "Laskeva neitsyt ja muita kirjoituksia" koostuu kolumneista, jotka on julkaistu Anna-lehdessä vuosina 2003-2011. Aika moni näistä kirjoituksista oli tuttu minulle jo Annasta, mutta Härkösen kirjoitukset ovat niin mukaansatempaavia, että ne voi lukea useammankin kerran. Tykkään kovasti Härkösen romaaneista, mutta näissä kolumneissa hän taitaa sittenkin olla parhaimmillaan. Suosittelen ehdottomasti!

Tänään minua ilahdutti: Työkaverini kyseli, olisiko minulla langanpätkiä hänelle huovutustöitä varten. Olen kerännyt jo pitkän aikaa erilaisia pätkiä lasipurkkeihin. Ihan selvää käsitystä minulla ei ole ollut, että mitä niistä tekisin. Siksi olinkin tosi iloinen, kun saatoin viedä työkaverilleni tällaisen pussukan:

Nyt rupesin taas uudelleen täyttämään lasipurkkia langanpätkillä, sillä koskaan ei voi tietää, mihin niitä tarvitaan. Sitä paitsi ne toimivat ihan sisustuselementtinäkin.

Pitikö minun vähentää lankaostoksia?!

Aika lyhyt on ihmisen muisti. Nimittäin siitä ei ole kuin pari viikkoa, kun lupasin yrittää vähentää lankaostosten tekemistä. Nyt on tilanne kuitenkin sellainen, että kummasti on työhuoneeseen kertynyt kaikenlaisia nyssyköitä... Parasta kai heti tunnustaa, että mitä on tullut tehtyä!

Citymarketissa myytiin Nalle Kukkaketo -lankoja edullisesti (vain 4e/kerä). Värikkäät langat ovat minun heikkouteni, joten tällaisen saaliin kannoin kotiin.

Ihan holtitonta minun ostamiseni ei ollut, sillä mulla on ennestäänkin näitä ihania Nalle-lankoja laatikollinen ja aikanaan aion tehdä niistä torkkupeiton.

Sormet oikein syyhyävät, kun katselen näitä kuvia. Vielä en voi kuitenkaan peittoa aloittaa, sillä ensin minun on saatava mieheni villapaita valmiiksi.

Samalla kauppareisulla huomasin, että hyllyyn oli ilmestynyt jo joitakin Novitan uutuuslankoja. Kovin tarkkaan en niitä vielä tutkinut, sillä odottelen ensin Novita-lehden ilmestymistä. Sen sijaan huomasin, että Nostalgia-lankaa myytiin poistohintaan. Mulla ei ole kovin paljon "miesmäisiä" sukkalankoja, joten jo ihan sen takia velvollisuuteni oli ottaa pari kerää ostoskoriini.

Kuten tunnettua, niin minulla on monta keskeneräistä työtä odottelemassa valmistumista. Tässä on sellainen ongelma, että suurin osa minun puikoistani on "kiinni" jossakin työssä. Kun yhtäkkiä tuli tarve   3mm ja 3.5mm:n puikoille, niin lähdin suosiolla ostoksille. Ei se todellakaan haittaa, vaikka olisi useammat samaa kokoa olevat puikot.

Sain hankittua puikkoni, mutta samalla silmäni osuivat alepöytään. Nepal-kerät piti ostaa sen takia, että minulla on niille kotona kavereita ja Joululehtikin on kiva omistaa, vaikka tiedänkin siinä olevan aika monta aikaisemmin ilmestynyttä ohjetta.

Nyt rupeaa jo poskia punottamaan, mutta kerron vielä yhden tunnustuksen.

Tämä kuva varmasti kertoo jo aika monelle, että missä on tullut käytyä. Tampereella sijaitsee Kerä-niminen lankaliike. Monessa blogissa on ollut kuvia kyseisestä liikkeestä ja kun kerran Tampereella kävin, niin pitihän tuollakin piipahtaa. Liike oli pienempi kuin olin kuvitellut, mutta lankavalikoima koostui namilangoista. Minulla ei ollut tarkoitus ostaa mitään, mutta yhden kerän päätin sitten kuitenkin ostaa ja kyllä kannatti!

En ole ennen tainnut saada näin kauniisti paketoitua lankakerää! En oikein olisi edes raaskinnut avata sitä.

Tällainen kaunokainen paketista lopulta kuoriutui.

Tänään minua ilahdutti: Poikani aloitti nyt tammikuussa opiskelunsa Tampereella. Olin ensimmäistä kertaa lapseni luona kylässä. Aika hassu (mutta mukava) tunne, kun roolit ikäänkuin vaihtuivat; minä vain istuskelin sohvalla ja odottelin teetarjoilun valmistumista. Mukavaan vierailuun tuli hieman ikävä loppu, kun kotimatkalla valvontakamera räpsähti. Taisin saada elämäni ensimmäisen sakkolapun!

Voidetta ja kirjoja

Neulojan kädet joutuvat koville etenkin näin talviaikaan. Itse olen kokeillut monia käsivoiteita ihon kuivuuteen, mutta hyvän voiteen löytäminen ei ole ihan helppoa. Body Shopissa käydessäni muistin, että siellä myydään hamppuvoidetta, jota aika moni on kehunut.

Itse putkilo oli jo houkuttelevan näköinen ja voidetta kokeiltuani, olin samaa mieltä kehujien kanssa. Loistava tuote! Voide imeytyy nopeasti ja se pitää kädet pehmeinä koko päivän. Kaiken lisäksi tuoksu on mielestäni ihana. Suosittelen siis lämpimästi, jos kärsit ihon kuivuudesta.

Joulu on todellakin jo ohi, mutta sain kuitenkin vielä lahjan. Meillä oli vieraita, jotka olivat käyneet Lontoossa. Tuliaisiksi sain tällaisen kirjan:

Eipä neulojalle voisi kyllä täydellisempää tuliaista keksiä! Nyt voin neuloa esimerkiksi ikioman Tower Bridgen.

Etukannen sisäpuolella oli jopa tarvikkeet lontoolaisen pulun tekemiseen.

Päivän kirjavinkki: Saksalainen rakastaja, Roman Schatz

Roman Schatzin kirja koostuu kolumneista, jotka on julkaistu Me Naisissa ja Iltalehdessä. Luen iltaisin yleensä vain noin puoli tuntia ennen nukahtamista ja silloin lyhyet kolumnit ovat mainioita. Schatz on parhaimmillaan huumoripitoisissa teksteissä, joissa hän tekee huomioita meistä suomalaisista. Hän osaa kirjoittaa myös varsin kriittisesti oman mansa eli Saksan kummallisuuksista. Kokoelmaan mahtuu toki niitäkin tekstejä, joista en ollut erityisen innostunut.

Tänään minua ilahdutti: Edellisen postauksen peitto on saanut hurjasti kehuja. Kiitos kaikille kommentoijille!

Loppiaisena 2013

Joka vuosi tähän aikaan minulla on jotenkin haikea olo. Joulu päättyy loppiaiseen ja siksi on aika luopua esim. joulukuusesta. Ensin se tuntuu surulliselta, mutta vähitellen olo on myös helpottunut. Koti näyttää nyt tilavammalta ja raikkaammalta. Vaikka punaisen ystävä olenkin, niin sisustuksessa runsas punainen väri ahdistaa.

Kynttilöitä on kuitenkin kiva poltella, kunhan ne eivät ole liian jouluisia. Vaaleanpunaisen kynttilän taustalla näkyy työ, jonka ajattelin teille tänään esitellä. Tässä hieman tarkempi kuva:

Kyseessä on torkkupeitto, jonka sain valmiiksi vähän ennen vuodenvaihdetta.

Aika monta käsityötä olen vuosien varrella tehnyt, mutta tämä peitto taitaa olla kaunein aikaansaannokseni. Rakkaasta työstä piti napsia monta kuvaa...

ISOÄIDINNELIÖPEITTO
Lanka: Ohuita sukkalankoja 1140g
Koukku: 3mm

Kesällä sain valmiiksi vastaavanlaisen peiton, mutta koska noita sukkalankoja on kerääntyä nurkkiin, niin päätin tehdä toisen heti perään. Tällä kerralla valitsin maanläheisiä, hieman "pörröisiä" sukkalankoja kuten Drops Delight ja Sandnes Minipalett. Värit sointuivat mielestäni todella hyvin yhteen.

Parasta peitossa on ehdottomasti se, että tässä ei tarvitse yhdistellä palasia toisiinsa, vaan peitto itsessään on yksi suuri pala. Saattaa hyvinkin olla, että teen vielä joskus lisääkin peittoja samalla tekniikalla. Tosin nyt täytyy muistaa uudenvuodenlupaukseni ja keskittyä puseroiden tekemiseen.

Tänään minua ilahdutti: Kalapuikko neuloo -blogissa luvattiin lankapalkinto sille onnekkaalle, joka ilmoittautuu blogin 50. vakilukijaksi. Minä osuin sopivasti paikalle ja näin ihanan palkinnon Leila lähetti minulle:

Utunan villalankaa en ole koskaan testannutkaa, joten palkinto teki minut todella iloiseksi.

Tervetuloa vuosi 2013!

Olimme mökillä vastaanottamassa vuotta 2013. Menimme sinne evakkoon blogikoiran takia, mutta valitettavasti rakettien paukkeesta ei voinut sielläkään välttyä. Lyhyen mökkiloman aikana google readeriin oli kertynyt hurja määrä lukemattomia blogipostauksia. Melkeinpä kaikissa blogeissa on kerrattu vuoden 2012 tapahtumia. Joten pitää minunkin vähän tarkastella mennyttä vuotta neulenäkökulmasta.

1) Sain valmiiksi 51 neule-tai virkkuutyötä.

2) Lankaa kulutin näihin 10 598g (ontelo- ja trikookuteita ei ole laskettu tähän määrään mukaan).

3) Ostin lankaa 22 798g!!!

4) Myin tai lahjoitin lankaa niin paljon, että lankavarastoni kasvoi vuoden aikana "vain" 8491g.

Silmiin pistävää tehtyjen töiden kohdalla on se, että sain valmiiksi ainoastaan yhden puseron. (Keskeneräisiä on sitten sitäkin enemmän.) Olenkin ihmetellyt, kun mielestäni vaatekaapista ei löydy kuin vanhoja villapaitoja. Suurin osa valmistuneista töistäni on sukkia, lapasia, hattuja, huiveja ja kaulureita. No, tein minä suuriakin töitä, sillä valmistuneiden töiden joukossa on peräti neljä torkkupeittoa. Juuri ennen vuoden vaihdetta valmistunutta peittoa en ole vielä esitellytkään.

Vuoden vaihteessa on tapana tehdä lupauksia. Neulerintamalla lupaukseni voisi olla:

1) Yritän edelleen vähentää tällaisia kuvia:

Toisin sanoen yritän vähentää lankojen ostamista. (Nämä langat ostin itselleni joululahjaksi.)

2) Neulon tänä vuonna mahdollisimman monta "oikeaa" vaatetta eli puseroita, neuletakkeja ja liivejä.

Tänään minua ilahdutti: Olen innostunut kuuntelemaan neuleaiheisia podcasteja. Yksi suosikeistani tällä hetkellä on ruotsinkielinen Stickklubben.