Tyttären Skappel

Olin kovin ilahtunut, kun tytär ilmoitti viime keväänä, että hän haluaa ruveta neulomaan itselleen puseroa. Pienen miettimisen jälkeen tulimme siihen lopputulokseen, että Skappel olisi sopivan yksinkertainen malli. Vaikka minulla on lankoja vaikka kuinka paljon, niin halusin, että tytär saa valita kaupasta juuri sellaista lankaa, joka häntä eniten miellyttää. Lopulta hän päätyi Dropsin Cloudiin.

SKAPPEL
Lanka: Drops Cloud Mix 407g
Puikot: 12mm
Ohje: Skappel (noudatettu vain osittain)

Takakappale valmistui vauhdikkaasti, mutta jossain vaiheessa huomasimme, että se oli liian lyhyt ja sitä pitäisi hieman jatkaa. Minä lupauduin purkamaan päättelyn ja poimimaan silmukat takaisin puikolle. Mutta minäpäs rupesinkin purkamaan puseroa aloitusreunasta!! Täydellinen katasrofi! Tyttären neulomisinto lopahti sitten siihen. Ei paljon auttanut, vaikka lupasin neuloa kappaleen uudelleen ja hän voisi sitten jatkaa etukappaleen neulomista.

Lopulta jouduin neulomaan koko puseron loppuun asti. Jostain syystä tämän neulominen ei ollut mikään nautinto. Yhtenä syynä saattoivat olla tolkuttoman paksut puikot. Sekin stressasi, kun ei ollut varsinaista ohjetta. Skappel-ohjetta on käytetty apuna, mutta siitä huolimatta silmukoiden määriä ja hihojen kavennuksia on joutunut arpomaan.

Joululomalla sain puseron vihdoinkin valmiiksi. Halusin nimittäin, että tytär saa puseron mukaansa, kun lähtee jälleen omaa kotia kohti.

Lopputulos ei ole superhyvä, mutta lämmin se ainakin on. Ahkerasti sitä on kuulemma käytetty ja jopa ihmisten ilmoilla. Lankaa jäi vielä yli 4 kerää. Mitähän siitä tekisi?

PS. Tytär on kyllä tämän puserokatastrofin jälkeen ruvennut neulomaan huivia, joten en ehkä ihan totaalisesti onnistunut tuhoamaan hänen neulomisinnostustaan.

Tänään minua ilahdutti: Ostin viime viikolla leikkokukkia harmaita päiviä piristämään. Minulla ei ole koskaan ennen ollut jaloleinikkejä. Nyt ostin niitä kokeeksi ja nehän ovat todella kauniita: