torstai 27. joulukuuta 2012

Joulun jälkeistä elämää

Joka vuosi jaksan ihmetellä, miten lyhyt joulu itse asiassa on. Onneksi lomaa on kuitenkin vielä viikko jäljellä. Oikeastaan tämä on ihan parasta aikaa, kun ei tarvitse stressata mistään joulujutuista. Nyt saa vihdoinkin vain nauttia olostaan.

Tänä vuonna sain yhden käsityöaiheisen lahjan. Jos tarkkoja ollaan, niin tilasin ja paketoin sen itse. Äiti toimi vain sponsorina. No, sainpahan ainakin juuri sellaisen kirjan kuin halusin.


Kun kirjan tai lankakerän päällä lukee "Noro", niin minun on niitä erittäin vaikea vastustaa. Tässä pari maistiaista kirjan malleista:




Wagner toivoi joululahjaksi villapaitaa, mutta jonkinlainen väärinkäsitys taisi tapahtua:


Eilen puolestaan mieheni rupesi valittamaan, että hänellä ei ole yhtään lämmintä villapaitaa. Minä olen kuulemma laiminlyönyt hänet täysin neulerintamalla. Valitettavasti on pakko myöntää, että näin on päässyt käymään. Puolustukseksi sanottakoon, että olen luullut, ettei hän välitä kovin paksuista puseroista. No, asiaan täytyy ehdottomasti tulla muutos ja siksi vietinkin eilen tovin koneen ääressä ja etsin sopivaa villapaitamallia. Lopulta pääsimme yhteisymmärrykseen ja tällaisista väreistä teen hänelle raitavillapaidan. Muut työt joutuvat nyt odottamaan vuoroaan, sillä tämä pusero pitää saada nopeasti valmiiksi.


Päivän kirjavinkki: Vetää kaikista ovista, Eeva Joenpelto


Runsas vuosi sitten kuuntelin ensimmäisen osan Eeva Joenpellon Vetää kaikista ovista -romaanista. Silloin en tosin tajunnut, että kyseessä oli vasta ensimmäinen osa. Se nimittäin loppui ihan järkevään kohtaan ja ajattelin, että tarina päättyy siihen. Ilo olikin suuri, kun huomasin kirjastossa, että kirjaan on jatko-osia. Eilen sain kuunneltua viimeisen CD:n. Aikaisemmin en ole lukenut yhtään Joenpellon kirjaa, mutta tämän jälkeen  aion kyllä tutustua niihin. Tämä oli nimittäin hyvä kirja!

Tänään minua ilahdutti: Minulla on tapana kirjata kaikki käsityöni Marimekon isoon vihkoon. Tänään kävin etsimässä uutta vihkoa, mutta valitettavasti en löytänytkään sellaista. Päätin sitten siirtyä uuteen aikakauteen ja ostin Muumivihon. Nyt odotan jo vuodenvaihdetta, jolloin pääsen korkkaamaan uuden vihkoni.

8 kommenttia:

  1. Vaikuttaa mielenkiintoiselta kirjalta! Hyvää vuoden vaihteen odotusta!

    VastaaPoista
  2. Vihkoilu alkoi houkuttelemaan. Ja myös tuo linkitetyssä postauksessa mainitsemasi periaate, että lankaa saa ostaa saman verran kuin on kuluttanut. Voisi ottaa tavaksi ensi vuodelle!

    VastaaPoista
  3. Jännityksellä jään odottamaan millaisen paidan noista langoista loihdit!:)

    VastaaPoista
  4. Laitapa osoitetta tulemaan: leila.pohjolainen(at)suomi24.fi, niin katsotaan mitä saan pakettiin laitettua ;))

    VastaaPoista
  5. Mahtava tuo kirja ja ihanat langat. Ihanaa loppuvuotta Sinulle

    VastaaPoista
  6. Ihana joululahja, niin se on että kun itse ostaa, saa mieleisen :)
    Kauniit ja rauhalliset värit paitaan yhdistät :)
    Mukavaa loppuvuotta !

    VastaaPoista
  7. Mahtavan näköinen kirja. Tuollainen minunkin pitänee laittaa hankitalistalle.
    Minun mieheni juuri myös valitti, etten ole hänelle tehnyt villapaitaa aikoihin, ja toivoi, että jos vaikka ensi talveksi saisi uuden. Edellisestä tosiaan on jo useita vuosia aikaa, ja hän kyllä käyttääkin niitä aktiivisesti. Mu.tta minua ei erityisemmin houkuttele xxxl-kokoisen paidan neulominen.

    VastaaPoista
  8. On ne Norot vaan kauniita...virkattuinakin. Ja maino lahja mun on itse saanu valita:-)

    VastaaPoista