Mä vaan virkkaan

On se kumma, kun kuukausikin on vaihtunut jo aikoja sitten ja blogiin ei vaan ilmesty uusia päivityksiä. Joku voisi luulla, että käsityöt eivät tällä hetkellä kiinnosta. Kyllä kiinnostaa, mutta tämä virkkaaja on vaan aika hidas ja kokonainen peitto pitäisi saada aikaiseksi. No, loppusuoralla ollaan, sillä näin iso kasa mulla on jo noita paloja koossa:

Onneksi näitä on todella inspiroivaa tehdä. Vähän kyllä hirvittää ajatus palojen yhdistämisestä, mutta eiköhän siitäkin selvitä. Kun aloitin peiton teon, niin mulla ei ollut selkeää ajatusta siitä, että minne tai kenelle tämä peitto tulee. Viime viikolla asia kuitenkin kirkastui. Me nimittäin löysimme  unelmien kesämökin ja päätettiin ostaa se! Tästä peitosta tulee siis mökkipeitto. Mökin ostaminen on aika hassu juttu, sillä mä olen aina vannonut, että minä en halua koskaan omaa mökkiä... Olen vannonut myös, että meille ei tule koskaan koiraa, mutta niin vaan meillä asustelee pörröinen Hertta... Taidan siis lopettaa "ei koskaan" käyttämisen!

Tapiolta tuli tänään mieluinen paketti. Kuten varmaan aika moni tietääkin, niin tässä kuussa saa Dropsin talvilankoja -30% alennuksella. Mietin pitkän tovin netin ääressä, että mitä lankaa mun kaikkein eniten tekisi mieli ja Nepaliin mä sitten päädyin. Tämä ihana vihreä olikin jo jostain kaupoista loppunut. Pari sukkalankakerää tuli myös tilattua. Tuollaiset yksiväriset voi vaikka yhdistellä kirjavien Fabeleiden kanssa.

Tässä vielä lähikuva tuosta kauniista vihreästä:

Tänään minua ilahdutti: Kaikesta ostamisesta huolimatta minua ilahduttaa, että huhtikuussa mun lankavarastoni kutistui 95g! Suuri ilonaihe on myös, kun noin viikon päästä saamme avaimet omaan mökkiimme. Olen jo kovasti suunnitellut, mitä kaikkea voin sinne tehdä. Esim. virkatut verhot voisivat olla kivat saunamökissä.